lauantai 6. toukokuuta 2017

Mitä olen tähän mennessä oppinut

Täällä ollaan Madridissa oltu jo muutama viikko, ja tähän mennessä on ehditty nähdä ja kokea jo vaikka miten paljon kaikkea! Kaupunkina Madrid on aivan ihana, täällä riittää tekemistä niin paljon kuin vaan haluaa tehdä. Vaikka arki alkaa nyt jo tasaantua, alkuun oli paljon opeteltavaa.

Ensinnäkin, suuri ero arjessa on julkinen liikenne, jota joudun käyttämään arjessa. Työpaikkani on kaupungissa nimeltä Fuenlabrada, ja päästäkseni sinne on kuljettava sekä junalla että metrolla. Työmatkaan kuluu noin tunti per suunta. Metroa olen käyttänyt aiemminkin, ja onneksi Madridin metrokartta on selkeä. Vaikka olen ollut vannoutunut bussinkäyttäjä, olen alkanut kallistua metron puoleen. Ainoa miinus metrossa on se, että kuumina päivinä metrossa on todella kuumaa ja hiostavaa.



Junani lähtee Atocha-nimiseltä asemalta, joka on toinen Madridin päärautatieasemista. Oikean laiturin etsiminen ja junan löytäminen olivat alkuun haastavia, mutta nyt sujuu jo hyvin. Junia kulkee tasaiseen tahtiin ja tarpeeksi usein. Aamuruuhkassa junia saattaa kulkea jopa kahden minuutin välein. Junissa on yleensä hyvin tilaa ja pysäkit on merkitty selkeästi, mikä oli suuri apu ensimmäisinä päivinä. Julkisen liikenteen sujuva käyttäminen on yksi asia, jonka olen täällä oppinut.



Arjessa iso haaste on ollut ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen. Kaikilla täällä englannin kieli ei ole hallussa, enkä minä valitettavasti puhu espanjaa alkeita lukuunottamatta. Voi siis arvata, että kaikki ei aina suju niinkuin toivoisi, ja välillä turhauttaa. Majoittajamme ei puhu lainkaan englantia, joten alkuun oli vaikeaa saada asioita sovittua ja päästä yhteisymmärrykseen. Apunamme on ollut google kääntäjä sekä paikallisen yhteistyökoulun opettaja. Olen oppinut myös jonkin verran uusia sanoja espanjaksi, mikä on aina positiivista. Tässä kohtaa täytyy mainita myös paikallinen ruokarytmi, jonka omaksuminen vei oman aikansa. Aamupala aamulla, lounas kolmelta ja illallinen yhdeksältä. Aluksi teki tiukkaa, mutta nyt rytmi tuntuu jo luontevalta.

On ollut yllättävän helppoa sopeutua uuteen kulttuuriin ja sen arkeen. Olisin odottanut pahempaa kulttuurishokkia, mutta sitä ei tullut. Toki uutta ihmeteltävää on riittänyt päivittäin, mutta nautin olostaani. Suurin opittu asia on mielestäni espanjalaisen kulttuurin ymmärtäminen ja eläminen suurkaupungissa. Täällä asiat ovat erilailla kuin Suomessa, osa paremmin ja osa huonommin. Suurkaupungin arjessa näkee molemmat puolet läheltä. Kaikki on käden ulottuvilla, niin kauniit rakennukset ja nähtävyydet, kuin kodittomat ja kerjäläiset.



Itse olen auttanut esimerkiksi työkavereitani englannissa. He pyytävät minua kertomaan sanoja ja korjaamaan, jos heidän puheissaan on virheitä. Olen opettanut ihmisille myös asioita Suomesta ja on ollut mukavaa että ihmiset ovat olleet kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisuudesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti